Joo, tommosen jostain kuulin :D Minä voin laihuttaa, no niin varmaan. Mä en ainakaan pysty siihen. Siis laihtumaan siihen etten olisi lihava. Liikaa läskiä.

Ei tultu mentyy vaa'alle. Syöty on taas.

-Jäätelö 187kcal

-Lakuja (vappu perinne)

-2 keksiä, 120kcal (60kcal/keksi, paketissa luki)

-3 leipää 210kcal noin en jaksanut tarkkaa laskee

-spagettia

Jotenkin kauhea angst-olo. Miettisin äsken just kauheen angst jutun, mut en sit välttämättä viitti tänne sitä kirjoittaa.

Mutta harmittaa, harmittaa ihan hirveesti.

Tunnen itseni lihavammaksi kuin koskaan ennen. Ennen en ole ajatellut asiaa edes samalla tavalla. Mutta nyt. Katson peilistä, kauppojen ikkunoista ja kaikista mahdollisista heijastavista pinnoista itseäni ja ajattelen: "taas tuolla toi läski löllertää" "hyi, kato nyt itteäs! sä oot ihan järkyttävän näköinen! kato miten sun takki menee tollee et sun maha näyttää ihan järkyltä!" "hyi sä oot ihan kauhee läski" Ja inhottaa. Tunnen, kun kaikki vastaan tulevat ihmiset, ystäväni ja kaikki ajattelevat että voi että kun olen läski.

Mä en enää tiedä jaksanko enää. Yleensäkään mitään. Musta vaan tuntuu, että kaikki mitä ikinä tapahtuu meidän perheessä, vika on mun. Ja äiti suuttuu jos mä puhun asiasta silleen, no en osaa selittää. Mut se ei varmaan itellekkään halua myöntää, että se olen minä kelle se aina huutaa jos on hermot vähänki piukalla. Sanokaa vaan että olen kauhean säälittävä paska, joka kaipaa vaan huomiota, niin mäkin ajattelen. Sittenhän meitä on monta.